Hyvän käytettävyyden suunnitteleminen ja toteuttaminen on haastaavaa. Hyvä käyttöliittymä syntyy vaiheittain. Määrittelyvaiheessa jo lasketaan perusta monille käytettävyyteen vaikuttaville asioille.

Määrittelyvaiheessa täytyy ensin tehdä huolella käyttäjien tarpeiden kartoitus. Käyttöliittymän ja koko ohjelmiston toiminnallisuuden täytyy ratkaista erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita. Käyttäjäryhmät kuvataan usein kuvaamalla todellisia tai kuvitteellisia käyttäjäprofiileja sanallisesti. Käytettävyyden kannalta olisi oleellista tunnistaa esim. tietoteknisen osaamisen kannalta eritasoiset käyttäjäryhmät, erilaiset käyttötilanteet esim. käytön nopeuden, joustavuuden, opittavuuden ja monipuolisuuden mukaan.

Ohjelmiston toiminnallisuudet kuvataan usein konseptoinnin alkuvaiheessa käyttäjätarinoiden muodossa. Käyttäjätarinoissa on tärkeää kuvata kolme asiaa.  Kuka eli mikä käyttäjäryhmä tekee jotain. 2) Mitä haluaa saada aikaan järjestelmää käyttämällä. 3) Miksi käyttäisi tätä toimintoa.  Kun kussakin käyttäjätarinassa on nämä kolme puolta, antaa se hyvän pohjan tunnistaa toteutusta varten ne todelliset käyttäjäryhmät, jotka systeemiin luodaan, ja ne toiminnallisuudet, jotka tulee toteuttaa käyttöliittymään. Miksi-osuus taas antaa pohjaa priorisoinnille. Käyttäjätarinoiden yhteydessä jo voidaan unohtaa jotain käytettävyyden kannalta tärkeitä asioita kuten erilaisten käyttäjäryhmien erilaiset tarpeet. Joku käyttäjäryhmä voi tarvita monipuoliset toiminnot kun taas toiselle riittää perustaso joka on mahdollisimman suoraviivainen käyttö.

Käyttäjätarinoiden perusteella voidaan piirtää rautalankamallit. Rautalankamallinnuksessa olisi hyvä pysyä mahdollisimman yksinkertaisessa esitysmuodossa kuten nimikin sanoo, että fokus säilyisi nimenomaan toiminnallisuuksissa ja näytettävissä tiedoissa. Rautalankamallit olisi hyvä pöytätestata jollain koekäytäjillä, jolloin saadaan mahdollisimman aikaisin ja siten edullisesti palautetta toimivuudesta.

Rautalankamallinnuksen jälkeen tehdään yleensä HTML-taitot. Hienoimmillaan niissä voi olla jo simuloitua toiminnallisuutta eli käyttöliittymää voi testata klikkamalla.  Tässä vaiheessa on hyvät mahdollisuudet tehdä käytettävyystestejä. Toinen suositeltava tapa on käyttää käytettävyyden asiantuntijoita ja antaa heidän tehdä esim heuristinen analyysi rautalankamalleista. Heuristisessa analyysissä tarkasteellaan käyttöliittymää tunnettuja käytettävyyden heuristiikkoja vasten kuten esim Nielsenin heuristiikat. Iteroiminen tässä vaihessa on vielä kohtuullisen edullista, vaikkakin jo selvästi enemmän aikaavievää kuin esim rautalankamallien kohdalla.